Noin viikko sitten lupasin itselleni aloittaa elämäni puhtaalta pöydältä. Ajattelin alkaa syömään terveellisesti sekä käymään aktiivisesti salilla ja olla näiden suhteen johdonmukainen. Noh, ensimmäinen päivä oli menestys. Toisena otin pari karkkia, ja mietin, ettei maailma siihen kaadu, mikä on oikeastaan erittäin totta. Kuitenkin päätin kolmantena päivänä ruveta napostelemaan paljon muutakin kuin karkkia. Neljäs päivä meni taas hyvin. Viidentenä päivänä tunsin itseni tavallista väsyneemmäksi. Olin nukkunut huonohkosti. Turhauduin totaalisesti terveelliseen elämäntyyliin ja päätin antaa itselleni "hieman" armoa. Ehkä huomenna syön taas terveellisesti...
Viimeiset vuodet ajatukseni ovat olleet ruoassa ja treenaamisessa enemmän kuin missään muussa. Äitini kutsuu tätä oikeiden ongelmien puutteeksi, mikä voi hyvinkin pitää paikkansa. Jos minulla olisi elämässäni jotakin suurta, jota murehtia, ehtisin tuskin jatkuvasti kiinnittää huomiota kaloreihin tai olemattoman pieniin muutoksiin kehossani. Onneksi ei kuitenkaan ole. Joka tapauksessa minun on vaikea löytää tasapainoa elämääni. Ei taloakaan rakenneta ilman perustuksia. Miten olisi siis mahdollista saada toimiva elämä ilman, että peruspilarit ovat kunnossa?
En ole lihava, en ole laiha, vaan olen oikeastaan juuri sellainen kuin haluan olla. Eikö olekin kummallista, että silti valitan? Jos itse kuulisin, jonkun puhuvan itsestään samalla tavalla kuin minä nyt puhun, ajattelisin takuulla, että tuolla tyypillä on jokin vikana. Joten antakaas, kun selitän. Olen tehnyt takavuosina hurjan työn kroppani eteen. Olen elänyt kontrollin alla ja saanut haluamiani tuloksia. Olen myös välillä lakannut kontrolloimasta täysin, sillä onhan se rankkaa vahtia joka ikistä tekemäänsä asiaa. Usein on kuitenkin käynyt niin, että olen säikähtänyt ns. vapaampaa elämänasennetta, ja palannut vanhaan tuttuun kontrolloimiseen. Minua pelottaa, mitä tapahtuu, jos en vahdi syömisiäni tai käy salilla kuutta kertaa viikossa. Lihonko? Alanko vihaamaan itseäni? Haihtuuko kova työni savuna ilmaan?
Haluaisin oppia tuntemaan oman kehoni ja sen tarpeet. Tällä hetkellä kroppani on kuitenkin itsekin hyvin sekaisin jatkuvasti vaihtuvan ruokavalioni ja epäsäännöllisen elämäni ansiosta. En siis usko, että se osaisi itse kertoa, mitä tarvitsee. Minun pitäisi auttaa sitä. Haluaisin jotenkin puhdistaa kehoni. Uskon, että puhdas ja ravitseva ruokavalio sekä säännöllinen elämä olisivat hyvä alku sille.
Vaikka olen sanonut näin ehkä miljoona kertaa aikaisemminkin, toivon, että tänään voisin aloittaa uuden elämäntyylin kohti terveempää elämää. Toivon, että blogi motivoisi hieman pysymään tavoitteessa! Ja jos ei muuta, voin ainakin päivitellä kivoja ruokapostauksia! :)
<3 Sannikkinen
Kommentit
Lähetä kommentti